"Iso lammaslauma on juuri jättämässä laitumensa seuraten paimenta, joka on tullut sitä kokoamaan. Koko päivän ainoana vartijana on ollut vaalea, tuuhekarvainen abbruzin paimenkoira. Nyt se istuu laitumen reunassa, eikä näy välittävän lampaista ollenkaan. Kohta kaikki lampaat ovat jo kadonneet mutkasta pensaitten taakse. Koira istuu kaikessa rauhassa paikoillaan. Alan epäillä paimenkoiran pätevyyttä. Miksi niitä niin kiitellään, eihän tuo välitä lampaista mitään. Yhtäkkiä ilmestyy kaukaa laitumen perältä pienen pieni karitsa juoksujalkaa. Nyt koira nousee ja kulkee arvokkaasti karitsan perässä ja molemmat häipyvät mutkan taakse.
Miten usein tuomitsen liian nopeasti"

--Benedicta Idefelt--